Arvaamattomuuden rajoista

Revanche
(Revanche, ohjaus Götz Spielmann, Itävalta 2008)
Elokuvan esittely Yle Teeman kotisivuilla
Yle Teema ke 16.11.2011

Ravanche, revanssi, kosto on illan elokuvan teemana, jota se käsittelee kiitettävän moniulotteisesti.

Revanche tutkii teemaa sitä varten rakentamansa hienon asetelman varassa: Pikkurikollinen Alex suunnittelee pankkiryöstön taloutensa korjaamiseksi, mutta pakomatkalla poliisin harhaluoti osuu tyttöystävään, joka kuolee. Sureva Alex vetäytyy maalle äidinisänsä vieraaksi. Sattumalta poliisi vaimoineen asuu naapurustossa, ja Alex alkaa käsitellä katkeria tuntemuksiaan poliisia kohtaan tämän vaimon kautta.

Elokuva on yksinkertaisuudessaan loistava psykologinen draama tai psykotrilleri. Katsoessani sitä ihmettelen vain yhtä asiaa: näennäisen irrallista alkuneljännestä, joka tuntuu pohjustavan pääteemaa vain heikosti ja koostuvan suureksi osaksi itsetarkoituksellisesta alastomuudesta. Tarina saa laatuvaihteensa päälle vasta kun Alexin prostituoituna työskentelevä tyttöystävä heittää nirrinsä pakoauton pelkääjän paikalla.

Ohjaaja Götz Spielmannin (s. 1961) uralla elokuva on yhdestoista.

Alex ja poliisin vaimo.

Revanchea kiitän lisäksi psykologisesta uskottavuudesta henkilöitten käytöksessä ja reaktioissa. Elokuva osaa kuvittaa mainesanan arvoisesti myös ihmisen arvaamattomuutta, jopa ihmiselle itselleen. La donna è mobile: poliisin vaimo Susanne johdattelee jurottavan Alexin seksisuhteeseen kanssaan.

Liian moni fiktio koostuu henkilöittensä jatkuvista epäuskottavista reagoinneista, mikä romauttaa tarinan pätevyyden. Revanchen yksi ja ainoa epäuskottava käänne puolestaan saa katsojan päinvastaisesti pohtimaan Susannen epäloogista käytöstä ja jäljittämään sen takana piilevää totta psykologiaa.